Biologian kertaus

Kolme tasoa biodiversiteetissä: 1. Geneettinen monimuotoisuus 2. Lajiston monimuotoisuus3. Elinympäristöjen monimuotoisuus Monimuotoisuuden vähenemisen syyt 7,3 miljardin väkiluku Viljelymetsiksi ja laidunmaiksi muutetaan metsiä, ja polttopuita, kaadetaan ja raivataan pelloiksi Laitumiksi ja pelloiksi muuttuneet savannit ja arot Kaikkialla kuivattu kosteikkoja Napaseuduilla, vuoristoissa ja aavikoilla; harvaan asutuilla tai asumattomilla seuduilla näkyy vähiten ihmisen vaikutusta Paikasta toiseen siirrelty lajeja; vahingossa tai tavallaan Monimuotoisuutta uhkaavat laiton eliökauppa, kalastus ja metsästys  Ilmastonmuutos uhkaa lajistoa tulevaisuudessa Mikä merkitys monimuotoisuudella on? Muiden lajien selviäminen riippuu ekosysteemin muista lajeista, etenkin avainlajeista Ekosysteemin vakaudella keskeinen merkitys Taloudellista hyötyöä lajiston vuorovaikutussuhteista; ekosysteemipalvelut Mikrobeista, eläimistä tai kasveista saa lääkkeitä Eliöstä on peräisin ra...

=kokonaisuus, joka muodostuu elottomista ympäristötekijöistä ja eliöistä yhtenäisellä alueella Häilyvät rajat->hankalaa rajata luonnossa Tutkimuksellisiin tarpeisiin käytettäessä rajataan Erilaisia menetelmiä rajaamiseen Perustuotanto Biomassa=eliöiden massa  Biosfäärin toiminta perustuu ekosysteemien perustuotantoon Kahdenlaista perustuotantoa: Kokonaisperustuotanto=kokonaisenergiamäärä, joka syntyy yhteyttämisessä Nettoperustuotanto=kokonaisperustuotannon osa, joka on jäänyt jäljelle hävinneesä tuotannosta 110-120 miljrd. tonnia orgaanista ainetta/a nettoperustuotanto maa-alueilla Energian virtaus Ekosysteemien läpi virtaa E Ulosteen ja kuolemien takia hajottajille palaa osa E:stä, mutta saalistuksen takia ylemmälle trofiatasolle kulkee pääosin  Tuotanto-, assimilaatio- ja kulutustehokkuus vaikuttavat siirtotehokkuuteen, josta riippuu E:n määrä tasolta toiselle siirryttäessä Edellä mainittujen osatehokkuuksien tulo on energiansiirtotehokkuus, jok...

=kokonaisuus. joka muodostuu eri lajien populaatioista samalla alueella Toisistaan riippumaton lajiesiintyminen=avoin yhteisö tai muihin lajeihin vaikutus on suuri yhdenkin lajin poistolla=suljettu yhteisö: kaksi päätyyppiä, joita edustavat erilaiset eliöyhteisöt Yhteisöekologia tutkii eliöyhteistöjä; sen vakautta, kehitystä, biodiversiteettiä ja rakennetta Ihmisen vaikutusta luontoon voidaan selvittää yhteisöekologisella tutkimuksella; esim. uusien lajien istutus voi muuttaa radikaalisti eliöyhteisön rakennetta Sukkessio=tila, jossa eliöyhteisö muuttuu. Esim. vanhaksi kuusimetsäksi kehittyvä nuori sekametsä Kasveista ja niiden käyttämistä ravinteista eli yhteyttävästä eliöstä saa alkunsa ravintoketjut. Tuottajia ovat yhteyttävät eliöt, ja niitä sanotaan autotrofeiksi (omavaraisiksi). Tuottajia käyttävät heterotrofit (toisenvaraiset).  Hajottajat ja kuluttajat toisinvaraisissa.  Loiset, saalistajat ja kasvinsyöjät ovat kuluttajia Kuolleita eliöitä ravintonaan käyttäv...

=samalla alueella samanaikaisesti elävät ja samaan lajiin kuuluva yksilöiden joukko Määritelmä Saman lajin yksilöt, jotka elävät vuorovaikutuksessa samalla alueella Ei voida tarkasti rajata populaatiota Koko Laskenta ja määrä Populaatioekologiset muuttujat tärkein koko Eri tavalla laskettava Kokoa arvoioidaan yleensä, koska mahdotonta laskea täydellistä yksilömäärää Takaisinpyynnillä, vapautuksella, merkinnällä ja pyynnillä voidaan epäsuorasti laskea V saadaan suhteuttamalla A:n Dynamiikka Ulkoiset sekä sisäiset tekijät vaikuttavat dynaamisen muuttujan arvoon Kuolleiden määrä=kuolleisuus ja syntyneet yksilöt jaettuna populaation koolla tietyssä ajassa=syntyvyys Eri iässä kuolleisuus selviää eloonjäämiskuvaajalla, joka voidaan piirtää syntyvyyden ja kuolleisuuden perusteella Suurimman mahdollisen tiheyden määrää ympäristön ominaisuudet eli ympäristön kantokyky, joka rajoittaa tietyllä alueella kokoa Rakenne Meta- ja paikallispopulaatiot Enemmän tai vähemmän ...

Abioottinen luonto+bioottinen luonto=eliöyhteisö Elottomaan luontoon sekä eliöihin on sopeuduttava Abioottiset ympäristötekijät:' Valo; vuodenaikojen, alueen ja vuorokauden mukaan vaihtelee Lämpö; vuoristojen, tuulien, merivirtojen, vuodenaikojen ja vuorokauden mukaan  Vesi; vettä tarvitsevat kaikki, vaikka elinympäristöt sekä erittäin kuivia että erittäin kosteita. Vaihteleva määrä Ilmakehän ja maaperän aineet, ravinteet, O, suola. Mg, K, PO 4 3-  ja NO 3 -  tärkeitä kasveille. Ravinteiden saatavuuteen vaikuttaa happamuus Paine Aallokko, myrskyt, tulipalot Erilaisissa ympäristöissä on evoluution kautta opittu sopeutumaan->suuri biodiversiteetti, kun: elinympäristössä saatavissa paljon E elinympäristöt pysyviä, vanjoja elinympäristö monopuolinen elinympristö suuri Talvesta selviytyminen: (kasveilla) lepotila, runkoon talteen arvokkaat aineet juuri, maavarsi tai siemenet talvehtivat maan alla talvehtiminen lumen alla lehtien pudottaminen ja neu...

Johdanto 1. Evoluutioteoriat 2. Fossiilit 3. Taksonomia 4. Surkastumat 5. Levinneisyys 6. Vertaileminen 7. Menetelmät Johdanto Luonnonvalinta on merkittävässä roolissa eliöiden vähittäisen kehityksen teoriassa, jonka yli 150 vuotta sitten esitti Darwin. Evoluutioteorian kanssa sopusoinnussa ovat kaikki biologian alat ja luonnon ilmilöt Teoriat Lamarck 1809 evoluutiokäsityksensä esitti Jean-Baptiste de Lamarck Lamarckismiksi kutsutaan teoriaa, jonka mukaan hankitut ominaisuudet periytyvät Vaikka hän selittikin evoluution virheellisesti, eliölajien muutoksen selittäjänä hän oli ensimmäinen, vaikka se onkin huvittavaa nykyihmisestä Darwin Evoluutioteorian isänä pidetään englantilaista luonnontieteilijää, Charles Darwinia Beagle-purjelaivallaan tutkimmatkalla hahmottui evoluutioteoria Erilaiset kilpikonnat jokaisella saarella, selvitti Darwin Galapagossaarilla Darwinismi Ympäristö ei voi elättää kaikkia eliöiden jälkeläisiä->kamppailu olemassaolosta Muun...

Kasvien kehitys Rakenne Vesiympäristöihin rajoittunut elämä maapallolla ensimmäiset 3 miljrd vuotta Evoluutiossa osa on palannut vesiympäristöihin, mutta maalla elää valtaosa kasveista Monisoluisista levistä kehittyi kasveja Yhteiset piirteet kasvien välillä: Aitotumallisia ja monisoluisia Selluloosasta koostuva soluseinä Autotrofeja fotosynteettisesti Tärkkelyksenä varastoitu yhteyttämistuote Siittiösolu hedelmöittää munasolun: suvullinen lisääntyminen Sprofyyttivaihe Maaelämään sopeutuminen Kehityshistoria  Näkinpartalevistä tod.näk. kehittyivät kasvit. Yhtäläisyydet: Samankaltainen DNA viherhiukkasilla Samantyyppinen rakenne peroksisomissa ja soluseinissä Solunrakenteiden kehittyminen ja mitoosin mekanismit Samankaltainen rakenne siittiösoluilla Geneettisiä yhtäläisyyksiä RNA:ssa ja tuman geeneissä Ensimmäiset yhteyttävät eliöt, jotka siirtyivät maalle, saattoivat olla näkinpartaisleviä, jotka elivät rannalla ordovikikaudella Maaelämään sopeut...

Ratkaisematon kysymys edelleen: miksi ja miten maapallolle ilmaantui elämää? H20, C ja E ovat elämän perusedellytykset 3,5-4,1 miljardia vuotta sitten syntyi maapallolle elämä  Teoriat  Teorioita on esitetty useita Voimakkaan energiapurkauksen aiheutti salama, mikä antoi elämän kehittymiselle kipinän (salamateoria) Alkeelliset Yksisoluiset eläimet hyödyntyävät H2S ja H, joita purkautuu kuumista lähteistä merenpohjassa Elämän ainekset saattoivat tulla komeetan mukana, joka iskeytyi maahan Sähköä ja kemiallisia yhdisteitä sisältänyt lämmin ja pieni lammikko synnytti elämän, esitti 1871 Charles Darwin Hypoteesit Ei tunneta täsmällisesti elämän syntytapahtumaa Ratkaisun löytymisestä innostuttiin 2001, jolloin heräsi RNA-hypoteesi Historia Aminohappojen muodostumiseen pyrkiviä kokeita on järjestetty Vedestä, ammoniakista ja vetysyanidista tuli aminohappoja ja adeniinia koesarjassa 1959-1962, jonka toteutti Joan Óro Rauta-rikkimaailma -ajatuksen esitti Gunth...