1.9 Elämän siirtyminen maalle
Kasvien kehitys
Rakenne
- Vesiympäristöihin rajoittunut elämä maapallolla ensimmäiset 3 miljrd vuotta
- Evoluutiossa osa on palannut vesiympäristöihin, mutta maalla elää valtaosa kasveista
- Monisoluisista levistä kehittyi kasveja
- Yhteiset piirteet kasvien välillä:
- Aitotumallisia ja monisoluisia
- Selluloosasta koostuva soluseinä
- Autotrofeja fotosynteettisesti
- Tärkkelyksenä varastoitu yhteyttämistuote
- Siittiösolu hedelmöittää munasolun: suvullinen lisääntyminen
- Sprofyyttivaihe
- Maaelämään sopeutuminen
Kehityshistoria
- Näkinpartalevistä tod.näk. kehittyivät kasvit. Yhtäläisyydet:
- Samankaltainen DNA viherhiukkasilla
- Samantyyppinen rakenne peroksisomissa ja soluseinissä
- Solunrakenteiden kehittyminen ja mitoosin mekanismit
- Samankaltainen rakenne siittiösoluilla
- Geneettisiä yhtäläisyyksiä RNA:ssa ja tuman geeneissä
- Ensimmäiset yhteyttävät eliöt, jotka siirtyivät maalle, saattoivat olla näkinpartaisleviä, jotka elivät rannalla ordovikikaudella
Maaelämään sopeutuneet kasvit
- Vesiympäristöön verrattuna tarvittiin uusia ratkaisua, jotta ne sopeutuisivat maalle:
- Veden haihtumista estävä kutikula lehtien ja varren pinnassa
- Ilmarakojen kautta vaihtuvat O2 ja CO2
- Pinnalle voi erittää sporopolleeniä, ligriiniä tai vahaa eli sekundäärituotteita
- Vedessä ei siirry sukusoluja
- Munasolu hedelmöittyy ja kehittyy alkioksi
Luokittelu
- Sammalet
- Putkilokasvit
Etujoukoissa sammalet
- Maalle siirtymisen ominaisuuksia kehittyi sammalille, ensimmäisille kasveille
- Suojattuna kehittyvä alkio
- Sukupuolisolupesäkkeissä kehittyvät sukusolut
- Vättämätön vesi
- Johtosolukkojärjestelmää ei ole
- Ei voi kasvaa pystyssä eli matalakasvuisia: soluseinistä puuttuu ligniini, joka antaa tukea
- Hallitseva vaihe haploidi elinkierrossa
- Kaaria perkeleesti sammalten ryhmässä
Kehittyvät putkilokasvit
Putkilokasvit:- Sanikkaiset (itiökasvit)
- Siemenkasvit
- Juuret maanalla, jotka toimivat kiinnittymisessä ja ravinteiden ja veden otossa
- Lehdillä fotosynteesi
- Johtosolukon avulla kuljetetaan aineita
- Pystyssä pysyvä kasvi, koska selluloosa on vahvistettu ligniinillä
Kehittyneet piirteet itiökasveilla
- Varren kasvatus ja suuri koko, koska soluseinä kehittyi vahvaksi
- Puumaisiksi metsiköiksi kasvaneet
- Kortteet esimerkki kortemaisten kasvien kaarteista
Siemenkasvit
- Kasvien evoluutiossa uusi askel oli siemenkasvien kehittyminen
- Itiökasvien lisääntymisestä eroava lisääntyminen. Itiökasveihin verrattuna uusia edistysaskelia:
- Lisääntymiselimeksi tuli siemen, kestävä ja monisoluinen
- Uivat siittiöt korvaa pölytys
- Vallitsevaksi tuli sporofyyttivaihe elinkierrossa
- Paljassiement kehittyivät ensiksi ja myöhemmin koppisiemeniset
Paljassiemeniset
- Havutpuut (mänty), neidonhiuspuut ja käpypalmut ovat paljassiemenisiä
Koppisiemeniset
- Laajimmalle levinnyt ryhmä kasveista. Luokat:
- Kaksisirkkaiset: tammet, ruusut, varvut, pajut
- Yksisirkkaiset: palmut, orkideat, liljakasvit, ruohot, heinät
- Paljassiemenisiin verrattuna uusia kehityspiireitä kehittyi
- Lisääntymiselimeksi kehittyi kukka
- Tuulipölytyksen rinnalle eläinpölytys
- Evoluutiossa erikoistui johtosolukko
- Veden kuljetukseen ja mekaaniseen tukemiseen kehittyvät putkiloelementit
Siemeniä suojaava hedelmä
Hedelmän lisääntymistä edistävät tarkoitukset:- Siemeniä suojaava
- Siementen leviämistä edistävä
Yhteinen evoluutio eläimillä ja kasveilla
- Seinten kanssa samaan aikaan tapahtui kasvien maalle siirtyminen
- Eläinten evoluutioon vaikutti kasvien evoluutio ja päinvastoin
- Siemenien levityksen muodossa eläimet hyödyttävät kasveja
- Seuraavaksi ilmennän eläinten ja kasvien yhteisen evoluution:
|
Koppisiemenisen
sopeuma ja vaatimus
|
Eläinten
sopeuma ja vaatimus
|
|
Paikalle houkuteltava pölyttäjä:
|
ravinnontarve:
|
|
kehittyy mesi
|
energiaa saa
sokeripitoisesta medestä
|
|
kukan väri
|
lintuja
houkuttelee punainen väri
|
|
kukan
UV-säteily
|
oikeat kukat löytää mm. mehiläiset
|
|
pölytyksen tehostaminen:
|
|
|
eläimeen tarttuva siitepöly: kukan rakenne
|
|
|
siementen ympärille kehittyy hedelmä
|
energiaa ja hedelmistä ja niitä voi syödä
|
Comments
Post a Comment