1.7 Lajiutuminen

=erillisten eliölajien erityminen populaatioista

Uutta aineistoa luonnonvalinnalle tuottaa geneettinen muuntelu

  • Alleeleja syntyy populaation ja sukupolvesta toiseen muuttuvat geenit, koska muutatioita tapahtuu jatkuvasti eliöissä
  • Geneettistä muuntelua populaatiossa tapahtuu rekombinaation (syntyy uusia ominaisuusyhdistelmiä suvullisessa lisääntymisessä) avulla mutaatioiden lisäksi

Luonnonvalinta

  •  Pitkän ajan kuluessa ympäristöön sopeutuvat lajit. Vaikka merkittäviä muutksia ympäristössä, elinkelpoinen laji voi säilyä mutaation takia:
1. Tasapainottava valinta
    • Äärityypit karsiutuvat pois, kun keskivertoyksilöt pärjäävät parhaiten, kun muuttumattomana pysyvät ympäristöolot
2. Suuntaava valinta
    • Ne, jotka sopeutuvat uudenlaiseen ympäristöön parhaiten, saavat kohtalokseen tuntea luonnonvalinnan hellivän valon. Huonoiten menestyvät keskiarvogenotyypit, jos radikaalisti muuttuu populaation elinympäristö
3. Hajottaa valinta
    •  Omaan suuntaansa kehittyvät populaation osat: lähempien muotojen kustannuksella tapahtuva ääripään edustajien suosiminen. 

Lajiksi kehittyminen

  • Elinympäristö muuttuu jatkuvasti, ja siksi uudenlaiseen on sopeuduttava perinnöllisesti. Sitä on lajinkehitys...
  • Nopeasti etenevä evoluutio; sattuman vaikutus on sitä suurempi, mitä pienempi populatio on
  • Tietyn tyypin yksilöitä jää jatkamaan sukua (ns. pullonkaulailmiö)

Let's pannaan - mikä estää?

  • Geenien vaihtamisen estää ja toisistaan ryhmät erittää isolaatio, jokin (esim. sijainti) joka estää populaatioiden välisen geenivirran
  • Maantieteellinen syy erilleen joutumisesta on yleisin
  • Esim. Muiden mantereiden eläimistö poikkeaa erittäin paljon Australian alkuperäisestä esiintymisestä (pussieläimet, nisäkkäät...)
  •  Jälkeläisiä, jotka olisivat lisääntymiskykyisiä, ei voida saada, tai lajit eivät voi risteytyä, koska jokin käyttäytymiseen, rakenteelliseen tai ekologisuuteen liittyvä jutskandeeli estää sen
  • Esim. selkälokki ja harmaalokki elävät samalla alueella, mutta eivät risteydy
  • Uudelleenkohtaamisissa entisestään kasvava kuilu, koska vammaiset lapsoset eivät pane, joten nää speddugeenit karsiutuvat pois :( sori vammaiset

Comments

Post a Comment

Popular posts from this blog

1.3 Eliömaailman luokittelu

Johdanto 1. Tasot 2. Lajinimi 3. Työvälineet luokitteluun 4. Domeenit ja kunnat: luokittelun ylimmät tasot Johdanto Asioiden ja esineiden nimeäminen ja luokittelu on inhimillinen tarve Suuret vaihtelut kokonaislajimääräarvioissa, vaikka 300 vuotta eliölajien lukumäärää on laskettu Tasot Fertiilien jälkeläisten saaminen ja keskenään lisääntyvät eliöt=laji Keskenään voivat kuitenkin risteytyä lähisukulaislajit (hevonen+aasi=muuli) Sukuun kuuluvat ne lajit, jotka ovat keskenään läheistä sukua  Domeeni (aitotumaiset) kunta (eläinkunta) pääjakso/kaari (selkäjänteiset) luokka (nisäkkäät) lahko (kädelliset) heimo (isot ihmisapinat) suku (ihmiset) laji (sapiens) Kun luokittelutasot siirtyvät suuremmiksdi, vähenevät yhteiset ominaisuudet Lajinimi 1700-l. tieteelliset lajinimet otti käyttöön Carl von Linné Käytännön syistä biologiassa tarvitaan taksonomiaa (=eliöiden luokittelua) Kun ei saada varmistusta kuuluuko yksilö tiettyyn lajiin, se m...
Read more

5.2. Mikrobi

=mikroskooppisen pieni eliö. Kaikista eliökunnista löytyy mikrobeja, eikä se ole yhtenäinen taksonominen eliötyhmä Ominaisuuksia Solurykelmästä tai solusta koostuva 0,2mm (ripsieläin)-0,01 µm (virus)  Äärimmäisissäkin olosuhteissa esiintyy, ts. kaikkialla biosfäärissä Esim. ihmisen terveyttä säätelee 2 kg mikrobeja hengityselimissä, ihossa ja suolistossa Mikrobi ja ihminen Säilönnässä ja elintarvikkeiden valmistuksessa on jo tuhat vuotta käytetty mikrobeja Rokotteiden kehittämisessä käytetään viruksia Tuotanto-organismeina entsyymeille ja hapoille käytetään homeita  Sokeri->etanoli -kyky hiivalla: hyödynnetään kun valmistetaan viiniä ja olutta  Esim. kaupungissa on vähemmän mikrobeja kuin maaseudulla/luonnossa->mikrobeille itsensä altistaminen parantaa immuunipuolustusta ja allergeenien sietokyky vahvistuu lapsuusisässä Sairauksien aiheuttajia Kosteusvaurion seurauksena syntyy mikrobikasvustoja, jotka synnyttää bakteerit, hiivat ja homeet, jotka ka...
Read more

2.8 Meioosi

=kypsymisjakautuminen Mitoosissa syntyy kaki diploidista solua. Neljä haploidista sukusolua syntyy sukusolujen tumanjakautumisessa, meioosissa eli kypsymisjakautumisessa Vaiheet Solu kasvaa, luo soluelimiä ja monistaa DNA:n, joka on tuman sisällä. Kaikki tapahtuu ennen meioosia  Kahdentuneet vastinkromosomit pariutuvat ensimmäisen jaon profaasissa I Jako Profaasi I, metafaasi I, anafaasi I sekä telofaasi I ovat ensimmäisen jaon vaiheet Geenivaihtelua aiheutuu metafaasi I:ssä II Jako Lajikohtainen tauko jaon alussa  Epäonnistunut meioosi Meioosia valmistuvissa soluissa kromosomien määrä on poikkeuksellinen, jos meioosi epäonnistuu solujen varotoimijärjestelmistä huolimatta Liian vähän tai yksi liikaa kromosomeja
Read more