E välittyy solussa ATP:n avulla
- Solujen toiminnan kannalta E ei ole sellaisenaan käyttökelpoista
- Runsasenergiset sidokset liittävät kolme fosfaattiosaa, riboosisokerin ja adeniiniemäksen yhteen, mistä muodostuu ATP
Yhteyttäminen
- =orgaanisten yhdisteiden sidoksiin sitoutuva E eliössä
- Hyödyntämiskelpoista E:tä yhteyttämisen avulla
Fotosynteesi
- Yhteyttäminen tapahtuu Aurongin valoenergialla
- Eräät bakteerit, syanobakteerit, levät ja vihreät kasvit
- Myöhempää käyttöä varten varastoon pystytään sitomaan E valon fotoneista, mikä on tärkein syy fotosynteesiin
- Kloroplasteissa (viherhiukkasissa) tapahtuu kasvien yhteyttäminen
Yleistä
- Orgaaniset aineet pystytään tuottamaan Auringon E:n ansiosta->omavaraisia (autotrofisia) ne eliöt, jotka hyödyntävät fotosynteesiä
- Happea tuottamaton ja oksygeeninen (O:ta tuottava): kaksi tyyppiä
- Kokonaisreaktio oksygeenisellä:
- 6H2O + 6CO2 + valon fotonit → C6H12O6 (glukoosi) + 6O2
- Pimeärekatiossa ja valoreaktiossa: kaksi jaksoa
Valoreaktiot
- O:ksi ja vedeksi hajottamiseen käytetään osa valoenergiasta, NADPH-molekyyleihin nja ATP-molekyyleihin sitoutuu muunnettu valoenergia: valoreaktiot yhteyttämiskalvolla viherhiukkasessa muodostavat siis fotosynteesin ensimmäisen vaiheen
- Ei-syklinen ja syklinen ovat valoreaktion kaksi tyyppiä
Pimeäreaktiot
- Pimeärekatiot eli reaktiot, jotka ei tarvitse valoa, muodostavat fotosynteesin toisen vaiheen
- CAM, C4 ja C3: kolme erityyppistä fotosynteesiä kasveilla
Calvinin kierto
- Calvinin kierto on pimeäreaktioina C3-fotosynteesissä
- CO2-molekyylin kaappaa ilmasta Rubisco-entsyymi Calvinin kierron alussa. Sitten sokeriin, joka sisältää 5 C-molekyyliä
- Pieni osa käytetään rakennusaineeksi ja aineenvaihduntaan GAP-molekyyleistä
- O:n ja CO2:n kanssa reagoi RuBP
C4 ja CAM-fotosynteesit
- Fotorespiraatioon kuluu yhä suurempi osa ja CO2:n synteesi heikkenee, koska O:n kanssa reagoiva RuBP T:n noustessa, mikä on ongelma C3-fotosynteesissä
- Ongelmaa korjaavat kasvit, jotka elävät kuumassa ilmastossa. Korjausmenetelmä on C4-fotosynteesi
- 3C-yhdisteeksi ja CO2:ksi hajoaa välituote
- Durra, hirssi, maissi ja sokeriruoko ovat esimerkkejä C4-kasveista. Niitä on n. 0,4% kaikista kasveista
- Kasvit, jotka elävät kuivassa ja kuumassa ympäristössä, käyttävät CAM-fotosynteesiä
- 10% kasveista on CAM-kasveja
Fotosynteettiset elimet ja kalvot
- Solukalvolla sijaitsevat proteiinit, jotka keräävät valoa bakteereilla
- Kloroplastiksi kutsutaan soluelintä, jossa tapahtuu fotosynteesi (syanobaklteereilla ja kasveilla)
- Tylakoidin pintakalvolla sijaitsee fotosynteesilaitteisto vettä hapettavilla
- Elektronin viritys korkeammalle E-tasolle tapahtuu reaktiokeskuksessa, ja valon keräys antennikompleksissa, joka on kummassakin fotosysteemissä
Mitä yhteyttämiseen tarvitaan?
- Vedestä kasvit ottavat veden alla, ilmasta ottavat kasvit maalla
- Vaikka olisikin suotuisat T ja valaistus, yhteyttäminen ei tuota enempää tuotteita kuin hengitys kuluttaa, jos kasvin kompensaatiopiste on suurempi kuin ilman CO2-pitoisuus
- 400 ppm keskimäärin ulkoilmassa
- Usein liian vähän, usein taas liikaa
- Valon säteilykoostumus on oleellista, ei määrä
- Reaktioiden lopputuotteisiin jää talteen valoenergiaa kemiallisena energiana
3. Lämpötila (T)
- Vaikuttaa entsyymireaktioihin jatkovaiheessa, mutta vähäinen vaikutus valoreaktiovaiheessa
- Vesi
- Vettä kasvi tarvitsee riittävästi, jos avoimet ilmaraot, kun vedenkäytöstä tarvitaan fotosynteesiin alle prosentti
- Lehtivihreä
- Valosäteilyn vastaanottaja
-
Kasvien ainestuotannon lähtökohta on C6H12O6 eli glukoosi, joka on yhteyttämisen perustuote
Kehitys
- Nykyistä kasveista poikkeavat yhteyttämisreaktiot bakteereilla, joita pidetään varhaisimpana valon avulla yhteyttävinä organismeina
- 3.4 miljardia vuotta sitten ajoitetuista fossiileista on löydetty filamentteja, jotka liittyvät ilmeisesti fotosynteesiin
- Syanobakteereilla kehittyi ensimmäisenä vettä elektronin luovuttajana
- Toiseksi aineosaksi ilmakehään tuli N:n rinnalle CO2:n sijasta O fotosynteesin takia
- Esim. merivuokot, sienet ja korallit elivät symbioosissa levien kanssa
- Viherhiukkasen synnyn selittää äärimmäisen läheinen symbioosi
- O vähän ja CO2 paljon kaasukehässä, kun kehittyi yhteyttäminen
Kemosynteesi
- =yhdisteiden hapettamiseen perustuvaa yhteyttämistä
- Esim. syvänmeren savuttajissa, erilaisia hapettomia olosuhteita ja merten syvyyksien painetasoja; elinkelvottomia ympäristöjä elämän näkökulmasta sietävät kemosynteesiin perustuvat eliöt
- Maapallollas fotosynteesiin perustuvaa elämää saattoi edeltää elämä, joka perustui kemosynteesille
Prosessi
- Fe2+ , NH3 , ja H2S ovat erilaisia Fe-, N ja S-yhdisteitä, jotka hapettuvat kemosynteesissä
- Hapettumisreaktio rikkibakteerin vetysulfifilla:
- CO2 (g) + O2 (g) + 4 H2S (aq) → CH2O (aq) + 4 S (g) + 3 H2O (l)
- Jossa siis syntyy puhdasta S, H2O ja CH2O (hiilihydraattia)
- Rauta- ja nitrifikaatiobakteeri hyödyntävät kemosynteesiä
- Hapetusreaktio nitrifikaatiobakteerin ammoniakilla
- 2 NH3 (g) + 3 O2 (g) → 2 HNO2 (aq) + 2 H2O (l)
- Eli ammoniakki+happi->typpihapoke+vesi
- Hapetusreaktio rautabakteerilla:
- 2 Fe(HCO3 )2 (aq) + 1/2 O2 (g)+ H2O (l)→ 2 Fe (OH)3 (aq)+ 4 CO2 (g)
- ->ferrihydroksidia ja hiilidioksidia
- Tulevaisuuden E-tuotannossa voi hyödyntää kemosynteesiä
- Karboksyylihappoa (-COOH) voitaisiin tuottaa CO2:lla Pyrococcus bakteerilla, joka hyödyntää kemosynteesiä
Hiilihydraatit
- O:sta, H:sta ja C:stä koostuvia orgaanisten yhdisteiden ryhmä
- Energiaravintoaineina elimistössä toimivat dis- ja monosakkaridit, yksinkertaisimmat hiilarit
Luokittelu
- Heterosakkarideihin (koostumuksen mukaan) sekä poly-, oligo-, di- ja monosakkarideihin sokeriyksiköiden lukumäärän mukaan
- Ravintokuituun, tärkkelykseen ja sokereihin jaetaan ravitsemustieteessä
Elimistössä
- Eivät välttämättömiä ravintoaineita ihmiselle, mutta pääasiallinen ravinnonlähde elimistöllemme
- Aivojen yksinomainen energianlähde on C6H12O6 (glukoosi) , elimistön tärkein okeri
- Elimistössä on useita entsyymejä, jotka pilkkovat hiilihydraatteja
- Adrenaliini lihaksessa ja glukagoni maksassa saa aikaan glykogeenin pilkkoutumisen
- Laadulla on väliä
- Entenkin nuorten ravintokuitujen tarvetta on kasvatettu
Energian vapauttaminen
Soluhengitys
- Energiaa käyttöönsä ravinnosta vapauttamisen aineenvaihdunnallinen reaktio elävillä soluissa aerobisisissa oloissa
- C6H12O6 (glukoosi) + 6 O2 → 6 CO2 + 6 H2O + 36ATP
- Happi ja glukoosi ovat lähtöaineita soluhengityksessä
Vaiheet:
- Glykolyysi
- Solulimassa
- C6H12O6 (glukoosi) + 2 NAD+ + 2 Pi + 2 ADP → 2 CH3COCOOH (pyruvaatti) + 2 NADH + 2 ATP + 2 H+ + 2 H2O
- Pyruvaatin oksidatiivinen dekarboksylaatio
- Puryvaattideghydrogenaasikompleksilla hapetetaan pyruvaattimolekyylit->CO2 ja asetyylikoentsyymi-A syntyvät
- Sitruunahappokierto
- Tapahtuu mitokondrion matriksissa ja vatii aerobisia oloja
- Sitruunahappokierto on kahdeksanvaihein reaktiosarja
- Siihen siirtyy asetyylikoentsyymi-A, joka syntyi pyruvaattimolekyylien hapettamisen seurauksena
- C23H38N7O17P3S (asetyylikoentsyymi-A) + 3NAD+ + FAD + 2H2O + ADP + P → C21H36N7O16P3S (koentsyymi-A) - SH + 2CO2 + FADH2 + ATP + 3(NADH + H+) + 2ATP
- Elektroninsiirtoketju
- Mitokondrion sisäkalvolla elektroneita kuljetetaan elektroninsiirtäjältä toiselle
- Sitruunahappokierrossa syntyneitä elektroneita siis kuljetellaan
- (NADH + H+) + ½O2 + 3ADP + 3P → NAD+ + 4H2O + 3ATPFADH2 + ½O2 + 2ADP + 2P → FAD + 3H2O + 2ATP
-
-
Käyminen
- Energian saamiseksi aminohappoja tai hiilihydraatteja pilkotaan
Alkoholikäyminen
- Pyruvaatiksi aineenvaihtuntareaktioissa muuttuva sokeri entsyymien katalysoinnin vuoksi, joita on bakteereissa ja hiivassa
- Hapeton tila edellytetään
- Ympäristöön erittyy etanolia ja hiilidioksidia, kun hiivasolut käyttävät ravintonaan sokeria käymisprosessissa
- C6H12O6 + 2 ADP → 2 C2H5OH + 2 CO2 + 2 ATP.
- Metanolia ja muita alkoholeja syntyy pieniä määriä etanolin lisäksi
Maitohappokäyminen
- Sokeri hajotetaan pyruvaatiksi, joka pelkistyy laktaatiksi anaerobisessa glykolyysissä eli maitohappokäymisessä
- Jos happea ei saada riittävästi verenkierrosta, maitohappokäymisellä voidaan tuottaa energiaa nisäkkäiden lihassoluissa
Comments
Post a Comment