2.3 Solukalvo

=kalvo, joka ympäröi solua kaikilla eliöillä. Sen tehtävä on erottaa solu ympäristöstään.

Rakenne

  • Kaksi vastakkaista fosfolipidikerrosta ovat solukalvon koostumus
  • Kolesteroli, sfingolipidit ja integraaliset kalvoproteiinit kuuluvat myös solukalvon rakenteeseen
  • Integroinnissa, solun toimtojen säätelyssä ja aineenvaihdunnassa keskeisessä asemassa ovat solukalvoproteiinit,
  • Na-K-pumput eli Na-K-ATPaaseja on 30-40% solukalvon kalvoproteiineista
  • Sarkoplasmakalvostossa eli lihassolun solulimakalvostossa sijaitsee K-ATPaasi, joka on toisiksi tärkein pumppu Na-K-pumpun lisäksi

Solukalvon läpi kuljetetaan aineita

  • Solukalvon läpi kulkevat kaikki poistuvat ja menevät aineet
  • Hydrofobinen sisäosa rasvahappojen hännissä 

Ionikanavat

  •  Alayksiköistä, jotka lävistävät solukalvon useita kertoja, muodostuu ionikanavat, jotka vastaavat solukalvon läpi kulkevista ioneista
  • Solukalvon jännitteen mukaan aukeavat ionikanavat, U:stä riippuen 
  • Aminohappoja ja sokereita eli polaaristen mokyylien siirto on kantajaproteiinien tehtävä

Kuljetusmekanismit

  •  Solun sisä- ja ulkotilojen välillä viestien ja molekyylien välittäjänä toimii kalvo. Kalvon avulla solu kontrolloi sytoplasman kemiallista koostumusta
  • Solukalvon eri puolilla yhdisteiden pitoisuuserot vaikuttavat passiiviseen diffuusioon
  • Passiivinen diffuusio tapahtuu pitoisuuserojen suuntaan. Toinen kuljetusmekanismi joka toimii samalla tavalla on fasilitoitunut kuljetus
  • Pitoisuuseroa vastaan taistelee aktiivinen kuljetus
  • Vastaanotettavan materiaalin rakkulan ympäröi solukalvo, ja soluun solukalvosta kuroutuu lopulta irti; soluun siirtyy pieniä kappaleita tai isoja molekyylejä endosytoosissa

Comments

Post a Comment

Popular posts from this blog

1.3 Eliömaailman luokittelu

Johdanto 1. Tasot 2. Lajinimi 3. Työvälineet luokitteluun 4. Domeenit ja kunnat: luokittelun ylimmät tasot Johdanto Asioiden ja esineiden nimeäminen ja luokittelu on inhimillinen tarve Suuret vaihtelut kokonaislajimääräarvioissa, vaikka 300 vuotta eliölajien lukumäärää on laskettu Tasot Fertiilien jälkeläisten saaminen ja keskenään lisääntyvät eliöt=laji Keskenään voivat kuitenkin risteytyä lähisukulaislajit (hevonen+aasi=muuli) Sukuun kuuluvat ne lajit, jotka ovat keskenään läheistä sukua  Domeeni (aitotumaiset) kunta (eläinkunta) pääjakso/kaari (selkäjänteiset) luokka (nisäkkäät) lahko (kädelliset) heimo (isot ihmisapinat) suku (ihmiset) laji (sapiens) Kun luokittelutasot siirtyvät suuremmiksdi, vähenevät yhteiset ominaisuudet Lajinimi 1700-l. tieteelliset lajinimet otti käyttöön Carl von Linné Käytännön syistä biologiassa tarvitaan taksonomiaa (=eliöiden luokittelua) Kun ei saada varmistusta kuuluuko yksilö tiettyyn lajiin, se m...
Read more

5.2. Mikrobi

=mikroskooppisen pieni eliö. Kaikista eliökunnista löytyy mikrobeja, eikä se ole yhtenäinen taksonominen eliötyhmä Ominaisuuksia Solurykelmästä tai solusta koostuva 0,2mm (ripsieläin)-0,01 µm (virus)  Äärimmäisissäkin olosuhteissa esiintyy, ts. kaikkialla biosfäärissä Esim. ihmisen terveyttä säätelee 2 kg mikrobeja hengityselimissä, ihossa ja suolistossa Mikrobi ja ihminen Säilönnässä ja elintarvikkeiden valmistuksessa on jo tuhat vuotta käytetty mikrobeja Rokotteiden kehittämisessä käytetään viruksia Tuotanto-organismeina entsyymeille ja hapoille käytetään homeita  Sokeri->etanoli -kyky hiivalla: hyödynnetään kun valmistetaan viiniä ja olutta  Esim. kaupungissa on vähemmän mikrobeja kuin maaseudulla/luonnossa->mikrobeille itsensä altistaminen parantaa immuunipuolustusta ja allergeenien sietokyky vahvistuu lapsuusisässä Sairauksien aiheuttajia Kosteusvaurion seurauksena syntyy mikrobikasvustoja, jotka synnyttää bakteerit, hiivat ja homeet, jotka ka...
Read more

2.8 Meioosi

=kypsymisjakautuminen Mitoosissa syntyy kaki diploidista solua. Neljä haploidista sukusolua syntyy sukusolujen tumanjakautumisessa, meioosissa eli kypsymisjakautumisessa Vaiheet Solu kasvaa, luo soluelimiä ja monistaa DNA:n, joka on tuman sisällä. Kaikki tapahtuu ennen meioosia  Kahdentuneet vastinkromosomit pariutuvat ensimmäisen jaon profaasissa I Jako Profaasi I, metafaasi I, anafaasi I sekä telofaasi I ovat ensimmäisen jaon vaiheet Geenivaihtelua aiheutuu metafaasi I:ssä II Jako Lajikohtainen tauko jaon alussa  Epäonnistunut meioosi Meioosia valmistuvissa soluissa kromosomien määrä on poikkeuksellinen, jos meioosi epäonnistuu solujen varotoimijärjestelmistä huolimatta Liian vähän tai yksi liikaa kromosomeja
Read more