3.1. Ekologia

=tiede, joka tutkii ympäristön ja eliöiden suhteita
Miten luonto toimii ympärillämme? Ekologia vastaa tähän kysymykseen
Tarkoittaa myös toimintaa, joka tähtää kestävään kehitykseen, aatesuuntaa tai elämäntapaa
1. Tieteenala
2. Ihminen
3. Käsitteitä

Tieteenalana

  • Esim. ahvenet järvessä: saman lajin yksilöt, jotka elävät samanaikaisesti tietyllä alueella, muodostavat populaation
  • Kasveista ja niiden ravinteista (yhteyttävistä eliöistä) alkaa ravintoketju
  • Hajottajat (bakteerit ja sienet) ja kuluttajat (loiset, saalistajat, kasvinsyöjät)
  • Välillisesti tai välittömästi kaikki eliöt vaikuttavat toisiinsa samalla alueella
  • Eliöt hyötyvät toisistaan=symbioosi
  • Tuholaisten luontaiset viholliset, saaliskannan uusiutumisnopeus, suojelualueet, jätevesien puhdsitusmenetelmät... it's all ekologia, baby 

Ihminen

  • Jopa tuhoava ympäristövaikutus
  • Tehostamisen ja eheytymisen kierre nähtävissä: kun suuret valaat on loppu, siirrytään pienempiin valaisiin
  • Myrkyllisiä aineita leviää ympäristöön ihmisen seurauksena
  • Ilmaston lämpeneminen aiheutuu kasvihuoneilmiöstä ja väestönkasvusta, mitkä johtuvat aavikoitumisesta

Käsitteitä

  • Aineiden kierto=elottoman ja eliöiden välillä tapahtuva kierto, esim P, O, C
  • Biosfääri=elämän mahdollistava osa maapallolla
  •  Ekosysteemi=toiminnallinen kokonaisuus, joka muodostuu elottomista ympäristötekijöistä ja eliöistä yhtenäisellä alueella
  • Eliöyhteisö=kokonaisuus, joka muodostuu eri lajien populaatioista samalla alueella
  • Energian virtaus=yhteyttämisessä eliöihin sitoutuu E, kuluttajille ja hajottajille, lämpönä eli käyttökelvottomassa muodossa poistuva E
  • Perustutkimus=tiedon määrän lisääminen
  • Populaatio=samalla alueella elävät ja samaan lajiin kuuluvat yksilöiden joukko, kanta
  •  


Comments

Post a Comment

Popular posts from this blog

1.3 Eliömaailman luokittelu

Johdanto 1. Tasot 2. Lajinimi 3. Työvälineet luokitteluun 4. Domeenit ja kunnat: luokittelun ylimmät tasot Johdanto Asioiden ja esineiden nimeäminen ja luokittelu on inhimillinen tarve Suuret vaihtelut kokonaislajimääräarvioissa, vaikka 300 vuotta eliölajien lukumäärää on laskettu Tasot Fertiilien jälkeläisten saaminen ja keskenään lisääntyvät eliöt=laji Keskenään voivat kuitenkin risteytyä lähisukulaislajit (hevonen+aasi=muuli) Sukuun kuuluvat ne lajit, jotka ovat keskenään läheistä sukua  Domeeni (aitotumaiset) kunta (eläinkunta) pääjakso/kaari (selkäjänteiset) luokka (nisäkkäät) lahko (kädelliset) heimo (isot ihmisapinat) suku (ihmiset) laji (sapiens) Kun luokittelutasot siirtyvät suuremmiksdi, vähenevät yhteiset ominaisuudet Lajinimi 1700-l. tieteelliset lajinimet otti käyttöön Carl von Linné Käytännön syistä biologiassa tarvitaan taksonomiaa (=eliöiden luokittelua) Kun ei saada varmistusta kuuluuko yksilö tiettyyn lajiin, se m...
Read more

5.2. Mikrobi

=mikroskooppisen pieni eliö. Kaikista eliökunnista löytyy mikrobeja, eikä se ole yhtenäinen taksonominen eliötyhmä Ominaisuuksia Solurykelmästä tai solusta koostuva 0,2mm (ripsieläin)-0,01 µm (virus)  Äärimmäisissäkin olosuhteissa esiintyy, ts. kaikkialla biosfäärissä Esim. ihmisen terveyttä säätelee 2 kg mikrobeja hengityselimissä, ihossa ja suolistossa Mikrobi ja ihminen Säilönnässä ja elintarvikkeiden valmistuksessa on jo tuhat vuotta käytetty mikrobeja Rokotteiden kehittämisessä käytetään viruksia Tuotanto-organismeina entsyymeille ja hapoille käytetään homeita  Sokeri->etanoli -kyky hiivalla: hyödynnetään kun valmistetaan viiniä ja olutta  Esim. kaupungissa on vähemmän mikrobeja kuin maaseudulla/luonnossa->mikrobeille itsensä altistaminen parantaa immuunipuolustusta ja allergeenien sietokyky vahvistuu lapsuusisässä Sairauksien aiheuttajia Kosteusvaurion seurauksena syntyy mikrobikasvustoja, jotka synnyttää bakteerit, hiivat ja homeet, jotka ka...
Read more

2.8 Meioosi

=kypsymisjakautuminen Mitoosissa syntyy kaki diploidista solua. Neljä haploidista sukusolua syntyy sukusolujen tumanjakautumisessa, meioosissa eli kypsymisjakautumisessa Vaiheet Solu kasvaa, luo soluelimiä ja monistaa DNA:n, joka on tuman sisällä. Kaikki tapahtuu ennen meioosia  Kahdentuneet vastinkromosomit pariutuvat ensimmäisen jaon profaasissa I Jako Profaasi I, metafaasi I, anafaasi I sekä telofaasi I ovat ensimmäisen jaon vaiheet Geenivaihtelua aiheutuu metafaasi I:ssä II Jako Lajikohtainen tauko jaon alussa  Epäonnistunut meioosi Meioosia valmistuvissa soluissa kromosomien määrä on poikkeuksellinen, jos meioosi epäonnistuu solujen varotoimijärjestelmistä huolimatta Liian vähän tai yksi liikaa kromosomeja
Read more