3.10. Happamoituminen

=happamaksi tullut vesi (alhainen pH) johtuu hapen neutraloitumiskyvyn vähentymisestä metsämaassa/järvessä/jossain elinympäristössä
Orgaaniset hapot joita erittävät kasvit, SO2 ja typen oksidit ovat happamoittavia yhdisteitä
Vesistöjen rehevöityminen toinen seuraus typpiyhdisteiden käytöstä

Hapan laskeuma

• Typen oskdien ja fossiilista polttoaineita poltettaessa syntyvien SO2:n laskeutumista=hapan laskeuma
• N. 17% Suomen omien päästöjen osuus, n. 39% Euroopasta laskeutumista, jotka tulevat Suomeen
• Kaasuna tai pölyn mukana maahan laskeutuu happamoittavia yhdisteitä=kuivalaskeuma
• Alle 5 pH sadetta=hapan sade/happosade
• Itä-Euroopassa, Koreassa ja Kiinassa edelleen suuri ongelma 

Aiheuttajat

• Kivihiilikäyttöiset voimalaitokset merkittävin lähde SO2-päästöille
• O ja N reagoivat keskenään ilmassa->palamisreaktioden sivutuotteena syntyy yleensä NO2, joka on yksi typen oksidi

 Vahingot

• Luonnon ekosysteemille aiheutuu vaurioita
• Puut vaurioituvat, koska symbioosisa olevien sienien sienirihmastot tuhoutuvat happaman sadeveden takia 
• Neulaset tippuvat (harsuuntuminen)
• Ulottumattomiin huuhtoutuvat ravinteet
• Kalakuolemia voivat aiheuttaa Al-ionit vesistöissä, jonne huuhtoutuvat Cd, Zn, Cu, Al yms. raskasmetallit haitallisia eliöille, kun ne ovat sitoutuneet kationeina maanpinnalle: seuraus happosateesta
• Hyvin kasvavat rahkasammalet ja viherlevät
• Alle 5 pH->estynyt lisääntyminen kaloilla

 Hoito ja ehkäiseminen

•  Tiettyyn rajaan asti happamoitumista voi vastustaa
• Kun veteen imeytyy CO2, muodostuu vetykarbonaatti-ioneja
• Teollisuuden ammoniakki- ja maatalouspäästöjen rajoittaminen, joukkoliikenteen suosiminen, palamislämpötilojen laskeminen, katalysaattorien käyttäminen, savukaasuista S_n poistaminen, vähärikkisen polttoaineen käyttäminen ja sähkön säästäminen voi torjua happamoitumista
• Vesistöjen, viljelymaiden ja metsien kalkittaminen hoitaa happamoitumista

Euroopan happamoituminen

• Pohjoismaissa huononi vesistöjen tila->1960-l. herättiin ensimmäisen kerran happamoitumiseen
• Espanjassa, Tsekissä, G-B:ssä, DDR:ssä ja CCCP:ssä Euroopan suurimmat päästö.t 1980-l.
• Metalli- ja kemiantehdaskeskittymät ja ruskohiilivoimalat DDR:ssä, Tsekkoslovakiassa ja Puolassa myrkyttivät asukkaita ja luontoa vuosikymmeniä

 Miten metsäekosysteemit reagoivat happamaan laskeumaan?

• Huono puskurointikyky maaperässä->happamoituminen herkkää luontaisesti Suomen metsillä
• 1979 alettiin kiinnittää laajemmin huomiota 
• Lehti/neulaskatoa (harsuuntumista) ja kasvunopeutta käytetään yleensä puuston kunnon mittaamiseen
• Havainti aluksi vaikeaa, koska hitaasti etenevä happamoitumisprosessi metsissä
• Metallien liukoisuuteen vaikuttavat happamuuden muutokset
• Erittäin herkäsi ilman pilaantumiseen reagoivat bioindikaattorit, jäkälät

 Herkästi happamoituvat sisävetemme

• Humusta metsien maaperästä huuhtoutuu järviin->happamia luonnostaan
• Alle kuuden laskeva pH: alkaa väkyä happamoitumisen vaikutuksia
• Laskeva pohjaeläinmäärä ja vähemmän eläin- ja kasviplanktonia