3.5. Ekosysteemien vaarantuminen

Ekosysteemin kehitys syntyy ilmastosta

• Tärkein tekijä, joka vaikuttaa ekosysteemien syntyyn, ovat sademäärä, sen jakautuminen ja T eli ilmasto

Maabiomit:

1. Arot: veden puute rajoittava tekijä, ja ravinteikas multakerros
2. Tundra: ikirouta ja lyhyt kasvukausi johtuu puuttuvasta lämmöstä ja valosta->rajoittava tekijä
3. Savanni: kasvinsyöjäeläimet elävät pensaiden ja puiden varassa: erikaliset heinäkasvit koostavat kasvillisuuden
4. Lehtimetsävyöhyke: vuodenaikainen vaihtelu T:ssä ja valossa korostuu
5. Välimeri: sateiset ja leudot talvet, kuivat ja kuumat kesät
6. Aavikko: veden puutteen sietämiseen sopeutuneet kasvit ja eläimet

 Pienentynt pinta-ala

• Alkuperäiestä määrästä 2/3 kutistunut metsien A maapallolla
• Tärkeitä ekosysteemejä ekologisesti
• Talous ja väestöpaine->trooppiset metsät häviävät
• Vientiä varten saatava yhtä puulajia->hakattava laajoja alueita, koska satoja eri puulaleja kasvaa yhdellä hehtaarilla sademetsissä
• Metsät peittävät n. 70% Suomen A:sta

 METSÄN EKOSYSTEEMIT:
Pohjoiset havumetsät

• Talvi kylmä, kesä lämmin
• Lehtikuusia Siperiassa, pihtoja, mäntyjä, kuusia: ikivihreitä havupuita puulajistossa
• Lumi tärkeä ekologinen tekijä
• Luontaiseen kiertoon kuuluu tuuli, mikä lisää lajiston monimuotoisuutta
• Suo- ja kangasturevtta muodostuu maan pinnalle, koska hidas hajotus, koska viileys
• Hakkuun, metsäpalon tai myrskyn jäljiltä hyvä uusiutumiskyky

 Trooppiset sademetsät

• 20% Afrikassa, 30% Kaakkois-Aasiassa ja 50% Etelä-Amerikassa
• 5-15m. h alispuut ja 15-30 m ylispuut: kerroksellista ja tiheää 
• Elämää latvustoissa
• Evolutiivinen historia pitkä->valtava määrä ekolokeroita ja lajeja
• Biomassaan palautuu lähes välittömästi hajonneet ravinteet, ja nopea hajotustoiminta, koska kosteaa ja lämmintä

 Suuri merkitys monimuotoisuudelle tulee kosteikkojen säilyttämisestä

• Vesi- ja maaekosysteemin välimuotoa edustavat mangrovemetsät tropiikissa, jokisuistot valtamerissä ja järvillä, suot ja tulvaniityt
• Suomen luontoon ulottuu Euroopan rehevyyttä rantakosteikon avulla

 SUO

• 5. eniten soita Suomessa
• Puusto ei voi hyödyntää tehokkaasti ravinteita, koska turve sitoo tiukasti ravinteita happamuuden vuoksi
• Sadeveden mukana ravinteita saa korkealla olevat keskiosat. Niukkaravinteiset keidas- /kohosuot, jotka johtuvat suokehityksestä etelä-suomessa
• Voimakkaasti tulvivat suot, koska nopeasti sulavat lumet pohjoisessa
• Suotyyppiehin luokittelu tapahtuu kasvillisuuden perusteella
• Pelloiksi kuivattu lettoja
• Turpeella tuotetaan n. 5% E:stä

 Koralliriuttojen monimuotoisuus

• Yksisoluisten levien kanssa molempia osapuolia hyödyttävässä suhteessa (mutualismi) elää korallieläimiä
• Lietettä pääsee veteen mangrove- ja rantametsien hakkuussa->sameutuva vesi->uhka koralliriutoille
• Uhkia koralliriutoille ovat myös öljy ja muut kemikaalit, ja lämpenevä ilmasto