3.7. Luonnonsuojelu ja biodiversiteetti

Lajien suojelu edellyttää ekosysteemien suojelua

• Kaikki monimuotoisuuden tasot pitää ottaa huomioon, kun suojellaan maapallon biodiversiteettiä
• Lajien elinvaatimukset ja eliölajisto tunnettava, kun luonnonsuojelualuetta suunnitellaan
• Tärkeitä seikkoja ovat myös sijainti, muoto ja koko
• Mahdollista suojelualueen osassa ihmisen toiminta
• Jotta ekosysteemien säilyttäminen turvattaisiin, n. 10% pitäisi saada suojelluksi maailmassa
• Pohjois-Suomessa sijaitsee suurin osa suojelualueista, joten eri elinympäristöt eivät ole kattavasti suojeltuja, vaikka 10 % Suomen A:sta on suojeltu

Uhanalaistumisen syyt ovat yhteydessä lajien suojelukeinoihin

• 3,8 mljrd. vuotta sitten syntyi elämänmuoto, josta kaikki polveutuvat
• Rauhoittaminen on lajien suojelukeino, jota käytetään eniten ja joka on tärkein eliympäristön suojelun lisäksi
• Ympäristönmuutos etenee nopeasti->ei tulosta rauhoittamisellakaan
• Aukkoja metsiin tekee metsäpalot, jotka kuuluvat luontaiseen kiertoon
• Eläintarhoissa voidaan suojella lajeja

 Miten suohellaan lajinsisäistä monimuotoisuutta?

• Populaation kokoa ei päästetä pienenemään liikaa
• Koko lajin geenivalikoima ei ole edustettuna, jos kaikki ovat muutaman perustajayksilöiden jälkeläisiä: ns. perustajavaikutus vaarana eläintarhoissa
• 30 geenireservimetsää perustettu Suomeen, jotta suojeltaisiin metsien perinnöllistä monimuotoisuutta
• Tulevaisuudessa arvokas mikrobi, kasvi tai eläin ihmiselle
• Metsänhoito:
• 1900-l. -> tehokasta metsätaloutta harjoitettu
• Metsien kestävä käyttö ja monimuotoisuuden turvaaminen metsälaissa, joka säädettiin 1997
• Osapopulaatiot voivat olla yhteydessä toisiinsa ekologisten käytävien/ns. askelkivien kautta, vaikka biodiversiteettiä on vaikea ylläpitää