4.15. Ihmisen elämänkaari

1. Johdanto

  • Koko elämänsä ajan ihminen muuttuu
  • Lapsuus, nuoruus, aikuisuus, vanhuus
  • Kuolema on mystisin osuus

 2. Lapsuus

  • N. 80-v. asti eletään
  • Avuton vastasyntynyt
  • Leikkimällä uusia asioita opetellaan varsin pian
  • Ihossa näkyy parhaiten ikääntyminen
  • 25% vastasyntyneellä ruumiin painosta on lihaksia, 50% aikuisella
  • Vauva- ja lapsuusiässä on suurimmillaan energiantarve levossa (perusaineenvaihdunta) 

3. Nuoruus

  • Oman identiteetin etsintä
  • Elämän parasta aikaa 20-30-v. 
  • Solut uusiutuvat, vaikka kasvu loppuu
  • Jotta vanhempana keho olisi kunnossa, liikunnanharrastus siis kannattaa. Joten lenkille homo
  • Nuorten elämään kuuluu juhlinta ja bileet. Todelliset misantroopit ja nihilistit eivät tällaisesta paskasta kuitenkaan välitä
  • Sex bätäng puuhat alkaa kiinnostaa
  • Vanhuksiin verrattuna huippuunsa viritetty elimistön puolustusjärjestelmä 

4. Aikuisuus

  • Työstä, läheisistä ja lapsista on vastuuta
  • Rapistunut elimistö
  • Vakavempi seurustelu
  • Munasolun hedelmöittyminen:
    • 100 milj. siittiötä pääsee emättimeen siemensyöksyssä
    • Kohti munasolua kohdun ja munajohtimien kautta
    • Siittiöistä yritetään päästä eroon, joten vaikea matka
    • Munasolun pääsee hedelmöittämään vain yksi siittiö lopuksi
    • Irtoava munasolu->sikiöksi kehittyminen
  •  40 vk. kestää raskaus, aamupahoinvointi ensioire
  • Näkyvät vanhenemisen muutokset 40-v.
  • Vähemmän E:n tarvetta, vähemmän lihasmassa, tasonlaskua hormoneissa->helpompi lihoa
  • Vaihdevuodet alkavat n. 50-v.  
  • Työt saattaa kuluttaa ihan helesti

5. Vanhuus

  • Ikävaiheena sopeutumista ja luopumista :(
  • Ihossa 
  • Liikkuu vähemmän->nopeampi rappeutuminen
  • Vaihdevuodet nopeuttavat luukatoa (osteoporoosia), mitä esiintyy mummoilla 
  • Aisteissa, hermosoluissa ja aineenvaihdunnassa näkyy kiivas rapistuminen
  • Tasapainoaisti, näkö ja kuulo rappeutuvat myös
  • Vaikuttaako perintötekijöihin vanheneminen vai vanheneminen perintötekijöihin?
  •  Vanhenemiseen liittyy myös hengitys: elimistö myrkyttyy O:sta
  • Lopulta ihminen kuolee
  • 10 s niin aivojen sähköiset toiminnot pysähtyvät

Comments

Post a Comment

Popular posts from this blog

1.3 Eliömaailman luokittelu

Johdanto 1. Tasot 2. Lajinimi 3. Työvälineet luokitteluun 4. Domeenit ja kunnat: luokittelun ylimmät tasot Johdanto Asioiden ja esineiden nimeäminen ja luokittelu on inhimillinen tarve Suuret vaihtelut kokonaislajimääräarvioissa, vaikka 300 vuotta eliölajien lukumäärää on laskettu Tasot Fertiilien jälkeläisten saaminen ja keskenään lisääntyvät eliöt=laji Keskenään voivat kuitenkin risteytyä lähisukulaislajit (hevonen+aasi=muuli) Sukuun kuuluvat ne lajit, jotka ovat keskenään läheistä sukua  Domeeni (aitotumaiset) kunta (eläinkunta) pääjakso/kaari (selkäjänteiset) luokka (nisäkkäät) lahko (kädelliset) heimo (isot ihmisapinat) suku (ihmiset) laji (sapiens) Kun luokittelutasot siirtyvät suuremmiksdi, vähenevät yhteiset ominaisuudet Lajinimi 1700-l. tieteelliset lajinimet otti käyttöön Carl von Linné Käytännön syistä biologiassa tarvitaan taksonomiaa (=eliöiden luokittelua) Kun ei saada varmistusta kuuluuko yksilö tiettyyn lajiin, se m...
Read more

5.2. Mikrobi

=mikroskooppisen pieni eliö. Kaikista eliökunnista löytyy mikrobeja, eikä se ole yhtenäinen taksonominen eliötyhmä Ominaisuuksia Solurykelmästä tai solusta koostuva 0,2mm (ripsieläin)-0,01 µm (virus)  Äärimmäisissäkin olosuhteissa esiintyy, ts. kaikkialla biosfäärissä Esim. ihmisen terveyttä säätelee 2 kg mikrobeja hengityselimissä, ihossa ja suolistossa Mikrobi ja ihminen Säilönnässä ja elintarvikkeiden valmistuksessa on jo tuhat vuotta käytetty mikrobeja Rokotteiden kehittämisessä käytetään viruksia Tuotanto-organismeina entsyymeille ja hapoille käytetään homeita  Sokeri->etanoli -kyky hiivalla: hyödynnetään kun valmistetaan viiniä ja olutta  Esim. kaupungissa on vähemmän mikrobeja kuin maaseudulla/luonnossa->mikrobeille itsensä altistaminen parantaa immuunipuolustusta ja allergeenien sietokyky vahvistuu lapsuusisässä Sairauksien aiheuttajia Kosteusvaurion seurauksena syntyy mikrobikasvustoja, jotka synnyttää bakteerit, hiivat ja homeet, jotka ka...
Read more

2.8 Meioosi

=kypsymisjakautuminen Mitoosissa syntyy kaki diploidista solua. Neljä haploidista sukusolua syntyy sukusolujen tumanjakautumisessa, meioosissa eli kypsymisjakautumisessa Vaiheet Solu kasvaa, luo soluelimiä ja monistaa DNA:n, joka on tuman sisällä. Kaikki tapahtuu ennen meioosia  Kahdentuneet vastinkromosomit pariutuvat ensimmäisen jaon profaasissa I Jako Profaasi I, metafaasi I, anafaasi I sekä telofaasi I ovat ensimmäisen jaon vaiheet Geenivaihtelua aiheutuu metafaasi I:ssä II Jako Lajikohtainen tauko jaon alussa  Epäonnistunut meioosi Meioosia valmistuvissa soluissa kromosomien määrä on poikkeuksellinen, jos meioosi epäonnistuu solujen varotoimijärjestelmistä huolimatta Liian vähän tai yksi liikaa kromosomeja
Read more