4.6. Verenkiertoelimistö

Diffuusion avulla lämmön- ja ravinnonsaantinsa pystyvät tyydyttämään hyvin pienet eliöt
Alle minuutissa elimistön mihin tahansa osaan kulkeutuu aine, joka on imeytynyt vereen
Kaikkialle elimistöön verta kierrättää sydän

Verisuonet

Verisuonia pitkin kiertää veri
Paluuputket (laskimot) ja poispäin sydämestä menoputket (valtimot)
Poispäin sydämestä verta vie siis valtimot, joustavia, vahvoja ja paksuseinäisiä
Takaisin sydämeen veri palaa laskimoita pitkin

Keuhkojen välitilassa rintaontelossa sijaitsee lihas nimeltä sydän
2 kammiota ja 2 eteistä: neljä lokeroa ja m=200-350 g
Oikeaan ja vasempaan puoliskoon sydämen jakaa väliseinät, jotka ovat kammioiden ja eteisten välissä
Takaisskuventtiilit ovat läpät
Kolme purjetta kolmipurjeläpässä, joka on oikean kammion ja oikean eteisen välissä
Kaksipurjeinen hiippaläppä on vasemman kammion ja vasemman eteisen välillä
Rakenteiden ylläpitoon, toiminnalliseen viestintään, ionien kuljetuksen ja toimintaan E tarvii myös sydän. Sitä sille antaa sepelvaltimot

Jaettu kahteen, jotta ei sekoittuisi vähähappinen ja hapekas veri
O veressä käytetään soluhengitykseen kudoksissa ja ääreisverenkierron elimille, joille verta pumppaa sydämen vasen kammio suuressa verenkierrossa
Keuhkoverenkiertoon CO2-pitoista verta pumppaa sydämen oikea kammio pienessä verenkierrossa
Sarjaan verenkierrossa (peräkkäin kytkeytyneet) kaksi erillisä pumppua
Suurin valtimo ja suuren verenkierron valtasuoni on aortta
Eri elimiin jakautuu verta tarkoituksenmukaisella tavalla, ja hapekasta ja tuoretta verta saavat kaikki osat elimistössä
Soluista pois jäte- ja haitta-aineet ja CO2 jota tulee aineenvaihdunnassa kuljettaa pois laskimot
Yläonttolaskimot=ylävartalon laskimot ja alaonttolaskimot=alavartalon laskimot yhtyvät

Ravintoaineiden palamiseen tarvitaan O, jota kuljettaa veri
Sydän ja aivot kuluttavat eniten O
Sukupuolen mukaan ruumiin painosta 30-40% on lihasta
Veren saanti ruuansulatuselimistölle ja munuaisille pienenee fyysisessä rasituksessa
Keuhkojen kautta elimistöstä poistuu CO2 ja jäteaineet, joita kuljettaa veri kohti sydäntä kudoksista paluumatkalla

Suodatukseen ja diffuusioon perustuu kudosten ja veren välillä aineiden kuljetus

Takaisin laskimoihin kudoksista tihkuneen nesteen kerää verenkiertoon
Imusolmukkeet ja imusuonet
Imuneste virtaa imurauhasten (-solmukkeiden) läpi
Takaisin verenkiertoon tihkunut kudosneste, jonka ne palauttavat ja poistavat
Immuunipuolustusjärjestelmä: imusolmukkeisiin kulkeutuu lymfosyytit (imusolut) jotka muodostuvat luuytimessä

Tahdosta riippumatonta (automaattista)
Sähköisesti aktiiviset solut muodostavat sydänlihaksen
Sydämen sykkeen määrää sinussolmuke
40/min sykkii syvässä unessa
Moni syy voi nostaa korkean sykkeen: kuume, kipu,jännitys, stressi
Kammio-/eteisperäiset lisälyönnit aiheuttavat hypähdyksiä, taukoja ja muljahduksia

Verta ei pääse taaksepäin läppien takia ja supistumiskyky sydänlihaksissa luo pumppaustoiminnan
60-80/min lepopulssi
Lihaskuormituksen aikana saavutettu lyontitaajuus=maksimisyke
Verimäärä, jonka pumppaa kerrallaan vasen kammio=iskutilavuus

=veren kierron voima
Hg-patsas aiheuttaa sen korkuisen paineen=mmHg ilmoitustaopa
Paljon eri osissa verisuonia vaihteleva
Sydämen toimintakierron mukaan vaihtelee verenpaine suurissa valtimoissa isossa verenkierrossa
Sydämen korkeudelta tehtävä mittaus
Verenpaine lisääntyy sympaattisten hermoston aktivoitumisella mm.
On normaalia että verenpaine vaihtelee tilapäisesti

Minuuttitilavuutta (määrää, jossa veri kiertää verenkierrossa) säätää syketaajuus (syädemn lyöntitiheys)
Paikallsiet tekijät, hormonit ja autonominen hermosto säätelevät verenvirtausta eri osissa)
Verenpaineeseen vaikuttavat verenkierron hormonit
Verenpaineeseen voimakkaasti vaikuttaa munuaisen endokriininen toiminta
Esim. aineenvaihdunnan kautta sydämen sykkeeseen vaikuttavat paikalliset tekijät
Verisuonten läpimittaan vaikuttavat NO joka vapautuu endoteelistä, joka verhoaa verisuonten sisäpintaa
Riippumatta hormonaalisista ja hermostollisista tekijöistä omaa verenkiertoan säätelee ja valtimoiden läpimittaa muuttaa autoregulaatio (elimen itsesäätely)