5.3. Virukset

=lisääntyäkseen tarvitsee isäntäsolun, hyvin pieni biologinen järjestelmä
  • Uusiin soluihin jatkavat uudet virukset, joita ne valmistavat soluissa joihin on tunkeuduttu
  • Ei tiedetä varmasti alkuperää. Ehkä ennen ensimmäistä solua oli jo viruksia, ehkä ne syntyivät solusta
  • Virologia tutkii viruksia

Alkuperä ja löytyminen

  • Sana tarkoittaa myrkkyä latinaksi
  • Ei ole saavutettu konseusta virusten alkuperästä
  • Irralliset geenipaketit lähtivät karkuun solusta?
  • Pois karsiutuneet alkup. soluominaisuudet?
  • Ennen soluja oli jo viruksia?
  •  Suodatin v. 1884 jonka kehitti ranskalainen mikrobiologi Charles Chamberland edellytti virusten löytymistä
  • Suodos, joka on valmistettu sairaiden eläinten rakkulasta infektoi vasikoita, huomasivat 1898 suu- ja sorkkatautia tutkineet saksalaiset Paul Frosch ja Friedrich Loeffler
  • 1902 keltakuume havaittiin viruksen tekemäksi

Rakenne ja koko

  • Kaksi- tai yksijuosteinen nukleiinihappomolekyyli, joka sisältää perinnöllisen informaation (RNA-/DNA-rihman)
  •  10 nm-100 nm
  • Pithovirus, joka kaivettiin Siperiasta, on suurin tunnettu virus

 Luokittelu

  • Isäntäeliöiden mukaan voidaan luokitella viruksia
  • Juosteet ja nukleiinihapot toinen yleinen luokitteluperusta
  • Oireiden, lipidivaipan, koon sekä muodon perusteella voidaan tehdä myös luokittelua
  • 7 luokkaa replikaatiomenetelmien ja genomin rakenteen mukaan (Baltimoren luokittelujärjestelmä)
  •  Määräämättömään heimoon ja kahdeksaan lahkoon virukset luokittelee Kv virusluokituskomitea

Lisääntyminen

  •  Pintarakenteen perusteella isäntäsolun tunnistus ja kiinnittyminen
  • Entsyymejä ja viruksen kuoren rakenneosia sekä viruksen nukleiinihappojen kopioita isäntäsolu alkaa valmistaa, koska m-RNA/DNA on muuntunut 
  • Solun DNA:ssa virus voi olla harmiton pitkäänkin isäntäsolussa
  • Fuusioituneita retrovirusten jäänteitä on runsaasti selkärankaisten perimässä

Taudinaiheuttajina

  •  Virustartunnan saaneista vain osa sairastuu, mikä on tyypillistä mm. poliovirukselle
  • Antigeenina alkaa toimia solukalvo, joka on viruksen infektoima
  • Vakavia epidemioita metsästäjä-keräilijöissä ei aiheutunut
  • Tuhansien vuosien ajan ihmiskuntaa ovat vaivanneet tuhkarokko ja isorokko ja muut useat virussairaudet
  • Mm. Influenssa, herpes, flunssa, ebola, denguekuume ja AIDS ovat tauteja, jotka aiheuttaa virus
  • 10-15 v. tarvitaan virusrokotteen kehittämiseen
  • Jotta tauti ei aiheutuisi, on heikennetty elävää virusta, jota käytetään yleensä rokotteissa
  • Varsinaisia lääkkeitä ei ole virusta vastaan

 Lääketieteessä

  • Tunnistus ja osositus tehdään virusdiagnostiikalla
  • Bakteriofageja (bakteereja tappavia viruksia) käytetään bakteereja vastaan faagiterapiassa
  • Kohdesoluihin hoitavia geenejä kuljettavat virukset geeniterapiassa
  • Syöpäsoluja tappavat ja infektoiavt jotkin virukset->syöpäsolujen tuhoamisessa voidaan hyödyntää viruksia 
  • Miten soluun vaikuttaa jokin proteiini? Tämä selvisi virusvektorien avulla

Comments

Post a Comment

Popular posts from this blog

1.3 Eliömaailman luokittelu

Johdanto 1. Tasot 2. Lajinimi 3. Työvälineet luokitteluun 4. Domeenit ja kunnat: luokittelun ylimmät tasot Johdanto Asioiden ja esineiden nimeäminen ja luokittelu on inhimillinen tarve Suuret vaihtelut kokonaislajimääräarvioissa, vaikka 300 vuotta eliölajien lukumäärää on laskettu Tasot Fertiilien jälkeläisten saaminen ja keskenään lisääntyvät eliöt=laji Keskenään voivat kuitenkin risteytyä lähisukulaislajit (hevonen+aasi=muuli) Sukuun kuuluvat ne lajit, jotka ovat keskenään läheistä sukua  Domeeni (aitotumaiset) kunta (eläinkunta) pääjakso/kaari (selkäjänteiset) luokka (nisäkkäät) lahko (kädelliset) heimo (isot ihmisapinat) suku (ihmiset) laji (sapiens) Kun luokittelutasot siirtyvät suuremmiksdi, vähenevät yhteiset ominaisuudet Lajinimi 1700-l. tieteelliset lajinimet otti käyttöön Carl von Linné Käytännön syistä biologiassa tarvitaan taksonomiaa (=eliöiden luokittelua) Kun ei saada varmistusta kuuluuko yksilö tiettyyn lajiin, se m...
Read more

5.2. Mikrobi

=mikroskooppisen pieni eliö. Kaikista eliökunnista löytyy mikrobeja, eikä se ole yhtenäinen taksonominen eliötyhmä Ominaisuuksia Solurykelmästä tai solusta koostuva 0,2mm (ripsieläin)-0,01 µm (virus)  Äärimmäisissäkin olosuhteissa esiintyy, ts. kaikkialla biosfäärissä Esim. ihmisen terveyttä säätelee 2 kg mikrobeja hengityselimissä, ihossa ja suolistossa Mikrobi ja ihminen Säilönnässä ja elintarvikkeiden valmistuksessa on jo tuhat vuotta käytetty mikrobeja Rokotteiden kehittämisessä käytetään viruksia Tuotanto-organismeina entsyymeille ja hapoille käytetään homeita  Sokeri->etanoli -kyky hiivalla: hyödynnetään kun valmistetaan viiniä ja olutta  Esim. kaupungissa on vähemmän mikrobeja kuin maaseudulla/luonnossa->mikrobeille itsensä altistaminen parantaa immuunipuolustusta ja allergeenien sietokyky vahvistuu lapsuusisässä Sairauksien aiheuttajia Kosteusvaurion seurauksena syntyy mikrobikasvustoja, jotka synnyttää bakteerit, hiivat ja homeet, jotka ka...
Read more

2.8 Meioosi

=kypsymisjakautuminen Mitoosissa syntyy kaki diploidista solua. Neljä haploidista sukusolua syntyy sukusolujen tumanjakautumisessa, meioosissa eli kypsymisjakautumisessa Vaiheet Solu kasvaa, luo soluelimiä ja monistaa DNA:n, joka on tuman sisällä. Kaikki tapahtuu ennen meioosia  Kahdentuneet vastinkromosomit pariutuvat ensimmäisen jaon profaasissa I Jako Profaasi I, metafaasi I, anafaasi I sekä telofaasi I ovat ensimmäisen jaon vaiheet Geenivaihtelua aiheutuu metafaasi I:ssä II Jako Lajikohtainen tauko jaon alussa  Epäonnistunut meioosi Meioosia valmistuvissa soluissa kromosomien määrä on poikkeuksellinen, jos meioosi epäonnistuu solujen varotoimijärjestelmistä huolimatta Liian vähän tai yksi liikaa kromosomeja
Read more