5.4. Tumallisen soljun rakenne

Erot esi- ja aitotumaisilla

  • Perintöaines on tumakalvon sisällä
  • Soluelimiä, joita ympäröi kalvo, on erilaisia tuman lisäksi
  • Tumaa ympäröi kotelo
  • Tumajyväsiä ja kromosomeja tumassa
  • Aineita käsittelee ja varastoi Golgin laite, joka rakentuu päällekkäisistä kalvoista
  • Solun hengityskeskuksina toimivat mitokondriot
  • Liikuntakoneisto ja tukiranka 
  • Soluseinä sieni- ja kasvisoluilla
  • Tehtävistä riippuen muoto, koko ja solujen ikä vaihtelevat

Eläinsolu


Osa
Rakenne
Tehtävät
solukalvo
proteiinit ja lipidit, kaksoiskalvo
poistaa ja ottaa aineita
solulima
epäorgaanisia ioneja, hiilareita, lipidejä, proteiineja, H2O 70 %
solun täyttö
tuma
kromosomit ja tumajyvänen sisällä, tumakotelo kahdesta kalvosta
solun toiminnan ohjaus ja perintötekijöiden säilyttäminen
solulimakalvosto
ribosomeja
kuljettaa aineita
mitokondrio
sisäkalvo poimuttunut, ulkokalvo sileä, kaksi kalvoa
voimalaitos
Golgin laite
kalvoja
proteiinien lajittelu ja muokkaus
lysosomi
entsyymirakkula ympäröi kalvoa
hajottaa jätteitä ja eritteitä sekä ravintoyhdisteitä ja –hiukkasia
ribosomi
RNA ja proteiini
valmistaa proteiineja
  Solukalvolla aineiden poisto ja otto

Passiivinen siirtyminen
Aktiivinen siirtyminen
ei vaadi E
vaatii E (ATP)
pienempään suuremmasta
suurempaan pienemmästä
diffuusiolla (CO2, O)
kuljettajaproteiinit
kuljettajaproteiinit (C6H12O6)


  •  E tarvitaan tehtäviin
  • Eläimiä/kasveja syömällä kemiallista E 
  • Kemiallista E tuotetaan peräkkäisissä kemiallisissa reaktioissa, joissa pilkotaan ravinnon orgaanisia molekyylejä. 
  • 3 reaktioryhmää, joissa vapautuu E ravinnosta
    • glykolyysi (solulimassa)
    • sitruunahappokierto (mitokondrio)
    • oksidatiivinen fosforylaatio (mitokondrio)
  •  Soluhengitys=reaktiot, jotka tapahtuvat mitokondrioissa 
  • Jakautumalla lisääntyminen

 Kasvisolu

  •  Lujarakenteinen soluseinä ympärillä
  • Elävä osa soluseinän sisällä
  • Solulimaa kaikkialla
  • Tarkkaan rakennettu sisärakenne
  • Suuri tuma
  • Ravinteita ja vettä kerätään solunesterakkulaan
  • Klorofyllejä (viherhiukkasia) esiintyy yhteyttävissä solussa->ero eläinsoluihin

Comments

Post a Comment

Popular posts from this blog

1.3 Eliömaailman luokittelu

Johdanto 1. Tasot 2. Lajinimi 3. Työvälineet luokitteluun 4. Domeenit ja kunnat: luokittelun ylimmät tasot Johdanto Asioiden ja esineiden nimeäminen ja luokittelu on inhimillinen tarve Suuret vaihtelut kokonaislajimääräarvioissa, vaikka 300 vuotta eliölajien lukumäärää on laskettu Tasot Fertiilien jälkeläisten saaminen ja keskenään lisääntyvät eliöt=laji Keskenään voivat kuitenkin risteytyä lähisukulaislajit (hevonen+aasi=muuli) Sukuun kuuluvat ne lajit, jotka ovat keskenään läheistä sukua  Domeeni (aitotumaiset) kunta (eläinkunta) pääjakso/kaari (selkäjänteiset) luokka (nisäkkäät) lahko (kädelliset) heimo (isot ihmisapinat) suku (ihmiset) laji (sapiens) Kun luokittelutasot siirtyvät suuremmiksdi, vähenevät yhteiset ominaisuudet Lajinimi 1700-l. tieteelliset lajinimet otti käyttöön Carl von Linné Käytännön syistä biologiassa tarvitaan taksonomiaa (=eliöiden luokittelua) Kun ei saada varmistusta kuuluuko yksilö tiettyyn lajiin, se m...
Read more

5.2. Mikrobi

=mikroskooppisen pieni eliö. Kaikista eliökunnista löytyy mikrobeja, eikä se ole yhtenäinen taksonominen eliötyhmä Ominaisuuksia Solurykelmästä tai solusta koostuva 0,2mm (ripsieläin)-0,01 µm (virus)  Äärimmäisissäkin olosuhteissa esiintyy, ts. kaikkialla biosfäärissä Esim. ihmisen terveyttä säätelee 2 kg mikrobeja hengityselimissä, ihossa ja suolistossa Mikrobi ja ihminen Säilönnässä ja elintarvikkeiden valmistuksessa on jo tuhat vuotta käytetty mikrobeja Rokotteiden kehittämisessä käytetään viruksia Tuotanto-organismeina entsyymeille ja hapoille käytetään homeita  Sokeri->etanoli -kyky hiivalla: hyödynnetään kun valmistetaan viiniä ja olutta  Esim. kaupungissa on vähemmän mikrobeja kuin maaseudulla/luonnossa->mikrobeille itsensä altistaminen parantaa immuunipuolustusta ja allergeenien sietokyky vahvistuu lapsuusisässä Sairauksien aiheuttajia Kosteusvaurion seurauksena syntyy mikrobikasvustoja, jotka synnyttää bakteerit, hiivat ja homeet, jotka ka...
Read more

2.8 Meioosi

=kypsymisjakautuminen Mitoosissa syntyy kaki diploidista solua. Neljä haploidista sukusolua syntyy sukusolujen tumanjakautumisessa, meioosissa eli kypsymisjakautumisessa Vaiheet Solu kasvaa, luo soluelimiä ja monistaa DNA:n, joka on tuman sisällä. Kaikki tapahtuu ennen meioosia  Kahdentuneet vastinkromosomit pariutuvat ensimmäisen jaon profaasissa I Jako Profaasi I, metafaasi I, anafaasi I sekä telofaasi I ovat ensimmäisen jaon vaiheet Geenivaihtelua aiheutuu metafaasi I:ssä II Jako Lajikohtainen tauko jaon alussa  Epäonnistunut meioosi Meioosia valmistuvissa soluissa kromosomien määrä on poikkeuksellinen, jos meioosi epäonnistuu solujen varotoimijärjestelmistä huolimatta Liian vähän tai yksi liikaa kromosomeja
Read more