Posts

Showing posts from March, 2019

3.15 Ympäristöongelmien ratkaisu

Tutkimustieto luo tehokasta ympäristönsuojelua Monet tekijät luovat ympäristöongelmia Ympäristönsuojelua ohjataan ympäristöpolitiikalla Jälkikäteen vahinkojen korjaaminen on kalliimpaa ja vaikeampaa, joten etukäteen ehkäistävä pilaantuminen  Ympäristön käyttöä sääntelevät ympäristölait Korkein ympäristöhallintoelin on ympäristöministeriö Miten yhteiskunta ja ympäristö reagoivat matkailukeskuksiin, asuinalueisiin, moottoriteihin, voimaloihin tai tehtaisiin? Biologinen monimuotiosuus turvataan luonnonsuojelulailla sekä ilman ja veden päästömääriä säädellään ympäristönsuojelulailla  Kuormitusta voidaan vähentää aluesuunnittelulla Maankäytön, talouden ja toimintojen suunnittelu kuuluu aluesuunnitteluun  Monimuotoisuuden säilyttäminen on luonnonsuojelualueiden harteilla Suomen suurin ympäristöuhka on alkuperäisen luonnon tuhoutuminen Metsähallituksen hallinnoimat luonnon-  ja kansallispuistot muodostavat luonnonsuojelualueiden perusverkoston Van...

3.14 Kestävä kehitys

=tulevien sukupolvien tarpeet tulevat tyydytettyä myönnytyksittä Määrittely Nykyisen sukupolven veroiset tai parempien toimintamahdollisuuksien turvaaminen yhteiskunnallisesti ja paikallisesti 1987 Brutlandin komissiossa käsiteltiin ensimmäisen kerran Tuleville sukupolville säilytettävä inhimillisen elämän edellytykset ja luonto. Näin luonnonvarat sovitetaan sosiaalisesti ja taloudellisesti (UNCED) Monia hyödyllisiä dokumentteja syntyi 1992 Rion huippukokouksessa YK:n aloitteesta Taloudellinen- sosiaalinen ja ekologinen kestävyys sisältyvät kulttuuriseen muutosprosessiin->poikkitieteellisuus 60 kestävyysmääritelmää käytiin läpi 1992 Taloudellisen, sosiaalisen ja ekologisen ulottuvuuden välillä vallitsee hierarkia (ekososiaalisen sivistyskäsityksen lähtökohta) Ekologinen kestävyys Toimiva ekosysteemi tai luonnon monimuotoisuus eivät saa vaarantua; luonnon kantokyvyn rajoihin asettuva ihmistoiminta edellytyksenä Sosiaalinen kestävyys Pidetään kiinni ihmisarvosta ...

3.13. Lyhytaaltoinen säteily

Ionisoivan säteilyn lähteitä ovat radioaktiiviset aineet Säteilyn energiamäärä vaikuttaa sen haitallisuuteen Alkuaineiden radioaktiiviset isotoopit tuottavat radioaktiivista säteilyä Aseteollisuudessa ja energiantuotannossa syntyy radioaktiivisia jätteitä U raaka-aineena ydinvoimaloissa Suomen kallioperään sijoitetaan ydinjäte  Haitallinen UV-säteily lisääntyy ohentuvan otsonikerroksen vuoksi 1970-l. alettiin huolestua otsonikerroksen ohenemisesta yläilmakehässä, minkä aiheutti ihminen  Auringon säteilyn vaikutuksesta tuhoutuu ja syntyy otsonia Napojen yllä vähiten ja päiväntasaajalla syntyy eniten Br tai Cl sisältävät aineet tuhoavat O3-kerrosta  Solun toimintaan ja rakenteisiin vaikuttaa lisääntynyt UV-säteily Tiettyyn määrään UV-säteilyä on evoluutiossa sopeuduttu Solun toiminnoissa ja rakenteissa välillisiä ja välittömiä vaikutuksia aiheuttaa biologisesti haitallinen UV-B-säteily Liiallista säteilyä vastaan on kehittynyt mekanismeja: sarve...

3.12. Ympäristömyrkyt

Ravintoketjussa rikastuu monta myrkyllistä ainetta Luonnollisessa elinympäristössä esiintyy useita aineita, joihin on sopeuduttu evoluutiossa Haitalliset orgaaniset yhdisteet ja raskasmetallit=ympäristömyrkky Kudoksissa ja niiden toiminnassa ja soluissa aiheutuu häiriöitä, kun luontoon leviää ympäristömyrkkyjä Esim. Tyypin II diabetes ja ympäristömyrkyt ovat yhteydessä toisiinsa, todettiin suomalaistutkimuksessa 2011 Raskasmetallit Suuri tiheys metallilla=raskasmetalli Väriaineista, PVC-muoveista ja paristoista luontoon joutuu Cd Vesistöongelmat aiheutuvat Hg:sta  Maaperän, ilman ja veden välillä liikkuu nopeasti Hg, ja erilaisia yhdisteitä muodostuu helposti Vesiekosysteemeissä etenkin ongelmallinen aine Suomessa Raskasmetalli Cd säilyy hyvin pitkään maaperässä Vesistöihin joutuu vähemmän kuin maaperään Ympäristössä on vähemmän Pb Liikenteestä ja teollisuudesta vapautuu Pb ympäristöön Merkittävästi vähemmän päästöjä akkuteollisuudessa sekä metallisulat...

3.11. Kasvihuoneilmiö ja ilmastonmuutos

1. Kasvihuoneilmiö =ilmakehän alimmat osat lämpenevät kasvihuonekaasujen, mm. CO2:n takia Auringonsäteilyn vaikutuksesta paikallaan seisova ilma kasvihuoneessa lämpenee 1824 havaitsi Joseph Fourier, ja 1896 Svante Arrhenius tutki ensimmäisenä sitä 20-30 C kylmempi keskiT, jos ei olisi kasvihuoneilmiötä->luonnollista Kasvihuonekaasut Korkeampi ilmakehän T kasvihuonekaasujen takia    Vähintään 3 atomia kasvihuonekaasumolekyyleissä 3-7% kasvihuoneilmiöstä aiheuttaa O3, 4-9% CH4; 9-26% CO2 ja 36-70% aiheuttaa vesihöyry; merkittävimmät kasvihuonekaasut Maassa Kasvihuonekaasu, joka syntyy ihmistoiminnasta toiseksi yleisin Suomessa ilmastovaikutuksella on N2O CO2 satoja vuosia, vesihöyry muutamia päiviä ilmakehässä; viipymisaika vaihtelee Vuoden 1750 edeltäviin esiteollisiin tasoihin nähden 149 % lisääntynyt CH4-pitoisuudet ja 31 % lisääntynyt CO2 ilmakehässä  Voimistuva kasvihuoneilmiö 0,74-0,18 C 1900-luvulla nousi Maapallon keskiT 370 ppm 2000, 411 ppm...

3.10. Happamoituminen

=happamaksi tullut vesi (alhainen pH) johtuu hapen neutraloitumiskyvyn vähentymisestä metsämaassa/järvessä/jossain elinympäristössä Orgaaniset hapot joita erittävät kasvit, SO2 ja typen oksidit ovat happamoittavia yhdisteitä Vesistöjen rehevöityminen toinen seuraus typpiyhdisteiden käytöstä Hapan laskeuma Typen oskdien ja fossiilista polttoaineita poltettaessa syntyvien SO2:n laskeutumista=hapan laskeuma N. 17% Suomen omien päästöjen osuus, n. 39% Euroopasta laskeutumista, jotka tulevat Suomeen Kaasuna tai pölyn mukana maahan laskeutuu happamoittavia yhdisteitä=kuivalaskeuma Alle 5 pH sadetta=hapan sade/happosade Itä-Euroopassa, Koreassa ja Kiinassa edelleen suuri ongelma  Aiheuttajat Kivihiilikäyttöiset voimalaitokset merkittävin lähde SO2-päästöille O ja N reagoivat keskenään ilmassa->palamisreaktioden sivutuotteena syntyy yleensä NO2, joka on yksi typen oksidi  Vahingot Luonnon ekosysteemille aiheutuu vaurioita Puut vaurioituvat, koska symbioosisa ...

3.9. Ihmisen vaikutus typen ja fosforin määrään

Vesistöiden kuormitus Aineiden siirto paikasta toiseen->aineiden kierto muuttuu ihmisen toimesta Meriin tai sisävesiin valuu lannoitteita, joita käytetään maataloudessa Merkittävä metsätalouden vaikutus paikallisesti, vaikka vähäinen kuormittaja  Selkeästi paikallistettavissa olevat päästöt=pistekuormitus  Rehevöitymisen syyt Suurin ympäristöongelma Itämeressä ja sisävesissä on rehevöityminen F ja N ovat ravinteita, jotka aiheuttavat rehevöitymistä sisävesissä Maataloudesta on suurin osa ravinteista, jotka rehevöittävät vesistöjä Rehevöittävää kuormitusta tulee myös asutuksesta, jos se on rannoilla Rehevöittävää laskeumaa tulee myös ilmasta Hajakuormitus=päästöjä, jotka tulevat ilmasta, haja-asutuksesta ja metsä- ja maataloudesta Liejuun pohjalla varastoituu ravinteita, kun järvi rehevöityy Ravinteet tulevat laskevista joista Itämereen Pahin ympäristöongelma Itämeressä on rehevöityminen Rehevoittäviä ravinteita kulkeutuu runsaasti jokien mukana, jotka...

3.8. Aineiden biogeokemiallinen kierto

1. Hiilen kierto 2. Hapen kierto 3. Typen kierto 4. Fosforin kierto 1. Hiilen kiertokulku =maaperän, vesistöjen ja ilmakehän välillä kiertää hiili Metaaniklatraattiin ja valtameriin sitoutunut suuria määriä C CO2 ilmasta ottaa kasvit, biomassaksi muuttuminen, jossa on hiilivetyjä Maatuneesta kasvibiomassasta hiili kivettyy kivihiileksi Elävissä eliöissä 140 000 kertaa vähemmän C kuin maapallossa 750 Gt C yhdisteinä ja CO2:na ilmakehässä 2. Hapen kiertokulku =maapallolla eri prosesseissa kiertää O Fotosynteesi (yhteyttäminen) vapauttaa ilmakehään O 6 CO 2 + 6 H 2 O + E → C 6 H 12 O 6 + 6 O 2  Maan ilmakehän O tuotetaan tässä reaktiossa Auringon säteily hajottaa  NO2 ja H2O->vapautuu O Palamisessa ja takaperin tapahtuvassa yhteyttämisessä eli eliöiden soluhengityksessä sitoutuu O 3. Typen kierto luonnossa Ekosysteemien toiminnassa ja ravintoketjuissa tärkeässä osassa on N Useimmat eliöt eivät voi käyttää hyväkseen ilmassa olevaa N (78%) N-yhdis...

3.7. Luonnonsuojelu ja biodiversiteetti

Lajien suojelu edellyttää ekosysteemien suojelua Kaikki monimuotoisuuden tasot pitää ottaa huomioon, kun suojellaan maapallon biodiversiteettiä Lajien elinvaatimukset ja eliölajisto tunnettava, kun luonnonsuojelualuetta suunnitellaan Tärkeitä seikkoja ovat myös sijainti, muoto ja koko Mahdollista suojelualueen osassa ihmisen toiminta Jotta ekosysteemien säilyttäminen turvattaisiin, n. 10% pitäisi saada suojelluksi maailmassa Pohjois-Suomessa sijaitsee suurin osa suojelualueista, joten eri elinympäristöt eivät ole kattavasti suojeltuja, vaikka 10 % Suomen A:sta on suojeltu Uhanalaistumisen syyt ovat yhteydessä lajien suojelukeinoihin 3,8 mljrd. vuotta sitten syntyi elämänmuoto, josta kaikki polveutuvat Rauhoittaminen on lajien suojelukeino, jota käytetään eniten ja joka on tärkein eliympäristön suojelun lisäksi Ympäristönmuutos etenee nopeasti->ei tulosta rauhoittamisellakaan Aukkoja metsiin tekee metsäpalot, jotka kuuluvat luontaiseen kiertoon Eläintarhoissa voidaan...

3.6. Biodiversiteetti ja sen väheneminen

Biodiversiteetti Monimuotoisuus lajin sisällä Monimuotoisuus lajeissa Monimuotoisuus ekosysteemeissä Erilaiset perimät saman lajin yksilöillä=lajien sisäinen monimuotoisuus Lajien runsaus=biodiversiteetti  Elinympäristöjen runsaus=ekosysteemien monimuotoisuus Monimuotoisuuden uhat johtuvat ihmistoiminnasta. Miksi on suojeltava monimuotoisuutta? Sukupuuttoon ajautuvat lajit ja tuhoutuvat elinympäristöt Laji itseisarvo Vuosimiljoonien kehityksen tulot on erilaiset eliöyhteisöt Ihmistäkin uhkaa monimuotoisuuden väheneminen Aineettomia ja aineellisia hyötyjä luonnosta ihmiselle  Missä biodiversiteetti on korkea? Subtrooppisella ja trooppisella vyöhykkeellä Koralliriutat lämpimien merialueiden vesiekosysteemeissä 43000 eliölajia Suomessa Kedot, lettosuot ja lehdot ovat Suomen rikkaimpia ekosysteemejä Mikä uhkaa biodiversiteettiä? Elinympäristöjen tuhoutuminen on tärkein syy, miksi biodiversiteetti kaventuu. Syitä, miksi metsät häviävät: Raivataan v...

3.5. Ekosysteemien vaarantuminen

Ekosysteemin kehitys syntyy ilmastosta Tärkein tekijä, joka vaikuttaa ekosysteemien syntyyn, ovat sademäärä, sen jakautuminen ja T eli ilmasto Maabiomit: Arot: veden puute rajoittava tekijä, ja ravinteikas multakerros Tundra: ikirouta ja lyhyt kasvukausi johtuu puuttuvasta lämmöstä ja valosta->rajoittava tekijä Savanni: kasvinsyöjäeläimet elävät pensaiden ja puiden varassa: erikaliset heinäkasvit koostavat kasvillisuuden Lehtimetsävyöhyke: vuodenaikainen vaihtelu T:ssä ja valossa korostuu Välimeri: sateiset ja leudot talvet, kuivat ja kuumat kesät Aavikko: veden puutteen sietämiseen sopeutuneet kasvit ja eläimet  Pienentynt pinta-ala Alkuperäiestä määrästä 2/3 kutistunut metsien A maapallolla Tärkeitä ekosysteemejä ekologisesti Talous ja väestöpaine->trooppiset metsät häviävät Vientiä varten saatava yhtä puulajia->hakattava laajoja alueita, koska satoja eri puulaleja kasvaa yhdellä hehtaarilla sademetsissä Metsät peittävät n. 70% Suomen A:sta  M...

3.4. BIodiversiteetti

=elollisen luonnon monimuotoisuus maapallolla/jossain sen alueella Eu tunneta kovin hyvin 1. Mittaustapoja  Eri alueiden biodiversiteettejä vertaillaan laskemalla lajien lukumäärä Alueen lajien ainutlaatuisuuden tarkastelu on biodiversiteetin toinen mittaustapa Kotoperäisten (vain tietyllä alueella esiintyviä lajeja) määrä liittyy biodiversiteettiin Eräs osoitus monimuotoisuudesta on erilaisuus lajien välillä Biodiversiteettiin kuuluu myös perinnöllinen muuntelu lajeissa Alueen sisällä ekologisten yhteisöjen määrä mittaa biodiversiteettiä Indikaattorieliöihin tai -lajeihin keskitytään selvittäessä monimuotoisuutta alueella, koska on mahdotonta selvittää käytännössä koko eliölajistoa pienelläkin alueella 2. Alueittain Valtavasti hyönteislajeja elää maalla->merissä vähemmän lajeja kuin maalla Muilla alueilla pienempi lajimäärä kuin tropiikissa Niukempi lajisto arktisella alueella Mitä lähemmäs napoja tullaan, sitä pienemmät lajimäärät ja suuremmat levinnäisyuysa...

3.3. Kaupunkiekologia

=kaupunkiekosysteemin erityispiirteitä tutkiva ekologian osa-alue 1. Ympäristötekijät 2. Ekosysteemi 3. Eliöyhteisö 1. Ympäristötekijät Maaseudulla on alhaisempi T, koska kasvillisuutta, joka varjostaisi, on vähän, asfaltti ja rakennukset sitovat auringon säteilyä ja lämmitys->keski-T kaupungissa korkeampi Myrkyllisiä, happamopittavia ja rehevöittäviä aineita ympäristöön pääsee mm. pakokaasuista Ihmistoiminnan takia vähän tuottajia kaupungeissa. Lue loput kirjasta homo :D 3. Eliöyhteisö Suuri osuus tulokaslajeja  Vähän kilpailua ja ravintoa löydettävissä helposti->kaupungeissa menestyy monia eläimiä Ihmiset eivät halua suuria nisäkkäitä, ravintoa ja tilaa ei ole tarpeeksi->suuria nisäkkäitä ei tavata kaupungeissa Siili, kontiainen, päästäiset, kani ja jyrsijät hengaa kaupungeissa Hukkalämpö, ravinnonsaantimahdollisuudet ja vähäinen kilpailu houkuttelee lintuja Luonnonympäristössä ei edes tavata kaikkia lintuja, vaan rakennukset ja kaupungit ovat niille s...

3.2. Ympäristöekologian tutkimus

Turvallisena ja hyvänä elinympäristön säilyttäminen tavoitteena 1. Tutkimus Tieteellisen tutkimuksen keinoin tuotetaan ekologista tietoa Perustutkimus ja soveltava tutkimus Riistan- ja metsänhoidossa, metsästyksessä ja kalastuksessa hyödynnetään ekologista tietoa Kestävän kehityksen mukaista hyödyntä keriäilytuotteita, riistaeläimiä ja puuvaroja yms. luonnonvaroja 2. Seurantatutkimus Seurantatutkimuksella ympäristön muutoksia ja tilaa seurataan Esim. ravinteiden määrää, O-tilannetta, suolaisuutta ja meriveden T tutkitaan talviseurantamatkoilla, joita tekee Aranda -merentutkimusalus Kannanvaihteluista tietoa saadaan vapaaehtoisen havainnoinnin kautta luontoharrastajilta  3. Bioindikaattorit Bioottisia ja abioottisia ympäristötekijöitä ja niiden vuorovaikutuksia selvittämällä tutkitaan ympäristön tilaa Ihminen on vaikutanut toiminnallaan muutoksiin, laatuun ja ympäristön tilaan. Näitä selvitetään eliöllä, jota sanotaan bioindikaattoriksi   On tunnettava hyvi...

3.1. Ekologia

=tiede, joka tutkii ympäristön ja eliöiden suhteita Miten luonto toimii ympärillämme? Ekologia vastaa tähän kysymykseen Tarkoittaa myös toimintaa, joka tähtää kestävään kehitykseen, aatesuuntaa tai elämäntapaa 1. Tieteenala 2. Ihminen 3. Käsitteitä Tieteenalana Esim. ahvenet järvessä: saman lajin yksilöt, jotka elävät samanaikaisesti tietyllä alueella, muodostavat populaation Kasveista ja niiden ravinteista (yhteyttävistä eliöistä) alkaa ravintoketju Hajottajat (bakteerit ja sienet) ja kuluttajat (loiset, saalistajat, kasvinsyöjät) Välillisesti tai välittömästi kaikki eliöt vaikuttavat toisiinsa samalla alueella Eliöt hyötyvät toisistaan=symbioosi Tuholaisten luontaiset viholliset, saaliskannan uusiutumisnopeus, suojelualueet, jätevesien puhdsitusmenetelmät... it's all ekologia, baby  Ihminen Jopa tuhoava ympäristövaikutus Tehostamisen ja eheytymisen kierre nähtävissä: kun suuret valaat on loppu, siirrytään pienempiin valaisiin Myrkyllisiä aineita leviää ympäri...